Tiedoksi teillekin. finland@ oli CC:nä, mutta jostain syystä viesti ei
tullut läpi sitä kautta.
-------- Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------
Aihe: VS: VS: Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö Helsingissä
Päiväys: Tue, 16 Nov 2010 11:38:57 +0200
Lähettäjä: Sumuvuori Johanna <Johanna.Sumuvuori(a)eduskunta.fi>
Vastaanottaja: Otto Kekäläinen <otto(a)fsfe.org>
CC: finland(a)fsfe.org <finland(a)fsfe.org>
Tervehdys!
Palaan taas avoimen koodin asiaan. Kaupunginhallitus äänesti eilen open
office -aloitteestani sen tappioksi äänin 8-7 (kok ja dem vastustivat
vihreiden esitystä, että open office otetaan käyttöön seuraavan
työasemapäivityksen yhteydessä). Aion tehdä palautusesityksen
kaupunginvaltuustossa, mutta sitä ennen minulla on aikaa luetuttaa
aloitevastausta asiantuntevilla ihmisillä. Tuon aloitteen kanssa kävi
juuri niin, että IT-osasto vastusti ja lausuntopohja oli sen mukainen.
Jos mitenkään ehdit tsekkaamaan (saa laittaa myös eteenpäin
tsekattavaksi muille mahdollisille kiinnostuneille), olen kiitollinen
kaikista kommenteista. Alla siis kaupunginhallituksen aloitevastaus.
Tervehtii,
Johanna Sumuvuori
****
3 VT JOHANNA SUMUVUOREN JA 60 MUUN VALTUUTETUN ALOITE
KAUPUNGIN TIETOTEKNIIKKAKUSTANNUSTEN PIENENTÄMISESTÄ
Kvsto 21.4.2010, asia 12
Khs 2010-820
Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:
"Kaupunki käyttää jatkuvasti kasvavia määriä rahaa sellaisiin tietotekniikan
lisenssikustannuksiin, jotka eivät ole enää tänä päivänä välttämättömiä.
Pelkästään kulttuuriasiankeskus käyttää vuodessa noin
50 000 euroa Microsoftin lisenssimaksuihin.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, käyttöjärjestelmät ja niihin liittyvät
kaupalliset tukipalvelut ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti.
Yhteensopivuusongelmat on lähes täysin ratkaistu, ja tietoturvan tasosta
kertoo se, että puolustusvoimat on käyttänyt jo vuodesta 2006
Linuxkäyttöjärjestelmää
kriittisten tietokoneohjelmistojensa alustana. Oikeusministeriö
on korvannut Microsoftin tavallisimmat toimisto-ohjelmat
avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Myös monissa kouluissa on siirrytty
avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Lappeenrannassa on laskettu, että Linux
tulee koulutyöasemakäytössä 70 % edullisemmaksi kuin Windows.
Siirtyminen avoimen lähdekoodin ilmaisiin ohjelmistoihin ja
käyttöjärjestelmiin
säästäisi kaupungin tasolla vuosittain huomattavia rahasummia.
Yleisimpien toimisto-ohjelmien osalta siirtyminen ilmaisiin avoimen
lähdekoodin
ohjelmiin pystyttäisiin toteuttamaan hyvinkin nopeasti. Avoimen
lähdekoodin käyttöjärjestelmiin voitaisiin siirtyä monissa kohteissa
lyhyen valmistelun jälkeen.
Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että kaupunki selvittää
vuotuiset
tietotekniikan lisenssikustannukset sekä mahdollisuudet siirtyä käyttämään
avoimen lähdekoodin ohjelmia."
Khs toteaa, että Helsingin kaupungilla suurimmat lisenssikustannukset
syntyvät kaupungin hallinnon ja asiakastietojärjestelmien lisensseistä.
Nämä lisenssit hankitaan kuitenkin joko osana kokonaispalvelua tai
osana tietojärjestelmän ylläpitoa, jolloin lisenssien osuutta ei ole
eritelty.
Myös palvelinten käyttöjärjestelmät, tietokannat ja muut alustapalvelut
hankitaan yhä useammin lisenssit sisältävänä kapasiteettipalveluna.
Näin ollen lisenssikohtaisesti eriteltyä tietoa ei ole saatavilla.
Kirjanpitotietojen
perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että erilaisten
tietojärjestelmäalustojen
lisenssikustannukset ovat useita miljoonia euroja vuodessa.
Tietojärjestelmähankinnat tehdään kilpailutusten perusteella.
Tarjouspyynnöissä
ei itseisarvoisesti aseteta yksittäisiä teknologioita paremmuusasemaan
toisiinsa nähden eikä erilaisia lisensiointimalleja tai ohjelmistojen
valmistustapoja ole käytetty valintaperusteina. Valinnat tehdään
kokonaistaloudellisen edullisuuden ja toiminnallisuuden perusteella.
Avointa lähdekoodia hyödynnetään virastoissa ja liikelaitoksissa useissa
ohjelmistoissa, lukuisissa palvelimissa ja monien tietojärjestelmien
alustoina, vaikka työasemien käyttöjärjestelmänä sitä ei käytetäkään.
Henkilöstöhallinnon portaali perustuu avoimeen lähdekoodiin. Myös
internet-portaali ja monet kuntalaispalvelujen nettisovellukset hyödyntävät
avoimen lähdekoodin ohjelmia, samoin opetusviraston oppilastietojärjestelmä
ja koko opetuksen sähköpostijärjestelmä.
Tietoteknistä arkkitehtuuria ohjelmistoineen kehitetään jatkuvasti
tietotekniikkastrategian
mukaisesti siten, että pyritään käyttämään standardeihin
perustuvia, tuoteriippumattomia rajapintoja. Tähän suuntaan ollaan
menossa myös työasematuotteiden osalta, missä pitemmällä aikataululla
tavoitellaan riippumattomuutta myös työasemakäyttöjärjestelmien
tasolla.
Työasemien ja toimisto-ohjelmien käyttöoikeudet hankitaan toistaiseksi
erillisinä lisenssihankintoina, joten näiden lisenssien kokonaiskustannus
tiedetään tarkasti. Kokonaiskustannus vuositasolla on vajaat viisi
miljoonaa euroa. Kaupungin hallinnossa on erityisesti selvitetty
mahdollisuutta
säästää työasemakäytön lisenssikustannuksissa siirtymällä
käyttämään avoimeen lähdekoodiin perustuvia työasema- ja toimistoohjelmia.
Mahdollinen kustannussäästö syntyisi Linux- ja Windows-vaihtoehdoissa
lisenssien hankintahintojen eroista. Käyttöjärjestelmä- ja toimisto-
ohjelmistolisenssien osuus kaikista työasemien elinkaarien kustannuksista
on alle kymmenen prosenttia. Loppuosa työasemakustannuksista
syntyy laitehankinnoista, työasemien hallintavälineistä ja ylläpitotoimista
sekä tukipalvelujen järjestämisestä ja käyttäjäkoulutuksesta.
Laajoissa organisaatioissa käyttöjärjestelmille tarvitaan tuotteistettuja
palveluja ylläpitoon ja yhteensopivuuden tukemiseen. Yksityiskäyttöön
tarjolla olevat ilmaiset Linux-jakeluversiot eivät sovellu yrityskäyttöön.
Kaupallisesti tuetun Linux-tuotepaketin työasemakohtainen lisenssikustannus
on noin 50 euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan Exchange-sähköpostin
ja kaupungin sähköisen työpöydän käyttöoikeuslisenssit myös
Linux-työasemille. Tällöin Linux-työaseman lisenssien vuosikustannukseksi
tulee noin 130 euroa. Windows-työasemassa vastaava lisenssikustannus
on keskimäärin 230 euroa. Työasemakohtainen kustannusten erotus on siis
100 euroa vuodessa.
Hallinnon verkossa on 20 000 työasemaa, joten kokonaissäästö
parhaimmillaan voisi nousta noin
kahteen miljoonaan euroon vuodessa.
Helsingin kaupungin tapauksessa kaikkia työasemia ei voida käytännössä
siirtää Linux-OpenOffice-ympäristöön. Kaupungilla on käytössä
runsas joukko sovellusohjelmistoja ja asiakastietojärjestelmiä, jotka
tukeutuvat
nykyisellään Windows-pohjaisten työasemien käyttöön. Terveyskeskuksen
Pegasos ja sosiaaliviraston Effica ovat Windowspohjaisia
järjestelmiä. Parhaillaan kaupunki on ottamassa laajaan käyttöön
uutta asianhallintajärjestelmää, jonka asiakirjatuotanto tukeutuu
Windows-työasemiin ja Microsoft Office-tuotteisiin. Myös teknisten
virastojen
cad-järjestelmät toimivat ainoastaan Windows-työasemissa.
Näiden lisäksi käytössä on runsaasti suppeampien käyttäjäryhmien
Windows-pohjaisia sovelluksia. Hallinnossa käytettävien työvälineiden
on lisäksi oltava laajasti yhteensopivia sekä kaupungin sisällä että
ulkoisten
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Riippumaton tutkimusyhtiö Gartner on todennut, että Linux ja OpenOffice
-työasemaohjelmistojen käyttöönotto olisi parhainta kohdistaa vain
sellaisiin käyttäjäryhmiin, jotka eivät työskentelyssään tarvitse Windows-
ohjelmistoja. Rohkeastikin arvioiden näiden työasemien määrä
Helsingin kaupungilla on korkeintaan 25 % kaupungin työasemakannasta.
Tällöin mahdollinen lisenssisäästö nousisi noin 500 000 euroon
vuodessa. Kahden rinnakkaisen ja toiminnoiltaan päällekkäisen käyttöja
hallintaympäristön toteutus ja ylläpito toisi kuitenkin nykyiseen verrattuna
myös merkittäviä lisäkustannuksia, eikä ole ollenkaan selvää, että
säästöt lisensseissä riittäisivät niiden rahoittamiseen.
Kaupungin tietotekniikkastrategian (Khs 25.11.2003, § 1520) keskeisiä
linjauksia on kaupungin perustietotekniikan yhtenäistäminen ja sitä tukevien
palvelujen keskitetty tuottaminen. Tällä haetaan kaupungin laajan
tietoteknisen ympäristön kustannustehokkuutta, toimintavarmuutta,
tietoturvallisuutta ja yhteen toimivuutta.
Työasemat, joissa voitaisiin siirtyä käyttämään avointa lähdekoodia, eivät
Helsingin kaupungilla ole yksi kokonaisuus, vaan ne ovat hajautuneet
lähes kaikkiin kaupungin virastoihin ja liikelaitoksiin. Tällöin myös
virastokohtaiset, kaksinkertaiset tukipalvelut on tuotettava useissa
kymmenissä eri paikoissa. Tämäkin osaltaan lisää kustannuksia ja
osaamisvaatimuksia.
Tutkimusyhtiö Gartner toteaakin, että laajoja Linuxiin siirtymisprojekteja
on paljon esitelty, mutta todellisia onnistumisia on harvassa.
Kaupungin hallinnossa on parhaillaan meneillään suuria, paljon
asiantuntijaresursseja
sitovia tietotekniikkahankkeita, joiden tavoitteena on
tehostaa hallintoa ja parantaa asiakaspalvelua. Nämä hankkeet perustuvat
nykyiseen työasema-arkkitehtuuriin. Avointen ohjelmistojen käyttöönotto
työasematasolla edellyttäisi laajoja yhteensopivuustestauksia,
muutoksia työasemaohjelmistoissa ja sovelluksissa, uusien hallintavälineiden
käyttöönottoa sekä henkilöstön ja tietotekniikka-ammattilaisten
kouluttamista. Hankkeiden yhtäaikainen läpivienti ei käytännössä tule
kysymykseen.
Valtuustoaloitteen pohjalta on käyty keskusteluja sekä avoimen lähdekoodin
asiantuntijoiden kanssa kuin myös Microsoftin edustajien kanssa.
Tavoitteena on ollut varmistaa, että kaupunki kykenee hyödyntämään
mahdollisimman taloudelliset ja parhaat toimintaa tehostavat
menettelytavat myös lisenssikysymyksissä.
Tietotekniikan hankintamallit ovat murrosvaiheessa. Uudet ns. pilvipalvelut
ja virtualisoidut työasemat tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuden
hankkia työnteon vaatima tietotekniikka kokonaispalveluna ilman
erillisiä laite- ja lisenssikustannuksia. Toimintatapojen muutos tulee
vaikuttamaan huomattavasti myös ohjelmistojen lisensiointimalleihin.
Tässä vaiheessa laaja-alaisiin muutoksiin ei nähdä perusteita.
Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.
(Kj / Markku Raitio, puh. 310 36396)