(muista improvisoitu johdatus, enint��n nelj� lausetta)

[etusivu]
Tervetuloa! Olen Otto Kek�l�inen ja toimin Euroopan vapaiden ohjelmistojen s��ti�n Suomen paikallisryhm�n koordinaattorina. T�m�n p�iv�n otsikosta huolimatta en aio esitell� kovinkaan paljoa FSFE:n mennytt� tai tulevaa toimintaa, sill� sen voi jokainen lukea FSFE:n verkkosivuilta, jotka on �skett�in uudistettu eritt�in helppolukuisiksi ja joka on lis�ksi suurimmaksi osaksi my�s suomennettu. Se sijaan aion kertoa teille jotain, mist� ei voi lukea verkkosivuilta, eli yrit�n kuvata mik� on FSFE:n idea ja syvimm�inen tarkoitus.

[Free Software Foundation Europe e.V. (maailmankartalla jossa sisarj�rjest�t)]
FSFE on voittoa tavoittelematon j�rjest�, joka on perustettu vuonna 2001 Saksassa. Se toimii luonnollisesti Euroopan laajuisesti, mutta tietyiss� asioissa my�s maailmanlaajuisesti. FSFE:ll� on sisarj�rjest�j� Intiassa, Etel�-Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa. Nimest��n huolimatta FSFE on itsen�inen eik� mitenk��n alkuper�isen Pohjois-Amerikassa perustetun Free Software Foundation alainen. Toki sisarj�rjest�jen kanssa tehd��n yhteisty�t� aina kun se on j�rkev��, mutta joskus amerikan FSF:n hieman yliampuva tyyli ei istu FSF-euroopalle.


[Vapaa = Oikeus k�ytt��, tutkia, muokata ja jakaa ohjelmistoa.]
Suurin osa teist� tiet�� mit� termi vapaat ohjelmistot tarkoittaa, mutta min� esit�n viel� yhden m��ritelm�n, joka on minun mieless�ni kun puhun vapaista ohjelmistoista.

Vapaan ohjelma on sellainen, jonka lisenssi takaa k�ytt�j�lle rajoittamattomat oikeudet k�ytt��, tutkia, muokata ja jakaa ohjelmistoa parannuksineen eteenp�in. Lisenssimaksullisissa ohjelmissahan lisenssi yleens� sanoo mit� kaikkea k�ytt�j� ei saa tehd� kun vapaa lisenssi nimenomaan takaa k�ytt�j�lle tietyt peruuttamattomat oikeudet. Lisenssih�n on asiakirja, jossa tekij�noikeuden haltija m��rittelee miten teosta saa k�ytt��. Vapaalla lisenssill� julkaiseva haluaa, ett� ohjelmasta olisi mahdollisimman suuri hy�ty mahdollisimman monelle.

K�yt�nn�ss� n�m� vapaudet edellytt�v�t my�s l�hdekoodin saatavuutta, koska ilman sit� ohjelman toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen on melkein mahdotonta. Termi avoin l�hdekoodi korostaa t�t� vapauden toteutustapaa, mutta minun mielest�ni vapaa ja avoin ovat k�yt�nn�ss� synonyymej�. Kun korostetusti halutaan tarkoittaa molempia asioita, voidaan k�ytt�� termi� VALO: Vapaat ja Avoimen L�hdekoodin Ohjelmat.

M��ritelm� on t�rke�, koska joskus ihmiset sekoittavat ilmaisohjelmat vapaisiin ohjelmiin. Ilmaisohjelmat ovat nimens� mukaisesti ilmaisia, mutta ei vapaita, eli niiden l�hdekoodi ei ole saatavilla. K�ytt�j� j�� riippuvaiseksi ilmaisohjelman tekij�st�, koska ei voi itse tehd� mit��n muutoksia ilmaisohjelmaan. Joskus on my�s tilanteita, ett� ohjelmasta on l�hdekoodi saatavilla, mutta lisenssi ei kuitenkana ole vapaa, joten silloinkin k�ytt�j� j�� riippuvaiseksi ohjelman tekij�st�, koska k�ytt�j�ll� itsell��n ei ole laillista oikeutta tehd� omia versioita, vaikkakin l�hdekoodin avulla se olisi periaatteessa teknissti mahdollista. Vapailla ohjelmilla ei my�sk��n ole mit��n tekemist� piratismin kanssa - itse asiassa kaikki tuntemani vapaiden ohjelmien asiantuntijat ovat fanaattisia tekij�inoikeuden kunnioittajia, koska kaikki lisenssit nimenomaan perustuvat tekij�noikeuteen.


[tuotelogoja]
Tunnetuimpia esimerkkej� VALOsta on tietysti Linux-k�ytt�j�rjestelm�, Firefox-nettiselain ja OpenOffice-toimisto-ohjelmisto. 


["Ent� sitten? En m� tee l�hdekoodilla mit��n." (hauska kuva)]
K�yt�nn�ss� varmaankaan kaikki t�ss�k��n yleis�ss� eiv�t osaa itse muokata ohjelman l�hdekoodia, mutta mahdollisuus siihen pit�� silti olla. Kun mahdollisuus on olemassa, voi tarpeen tulleen opetella ohjelmoimaan tai palkata jonkun joka osaa.

Ei demokratiassakaan kaikki aina ��nest�, mutta jo pelkk� mahdollisuus siihen on t�rke�, jotta politikot ovat pakotettuja tekem��n edes joten kuten valtav�est�lle sopivia p��t�ksi�.
Ei sananvapauttakaan tarvitse k�ytt�� p�ivitt�in, mutta jo pelkk� sen olemassaoloa varmistaa, ett� mahdollisia yhteiskunnallisia v��ryyksi� ei voi tehd� laajamittaisesti ainakaan salassa.
Ei markkinatalouskaan aina takaa, ett� tehtaat tuottaa t�ydellisi� tuotteita, mutta ainakin se luo evolutiivisen ymp�rist�n, jossa asiat kehittyv�t kun kuluttajin valintojen kautta.
Vapaus on arvo itsess��n - ehk� jopa arvoista t�rkein.

[Minitel-kuva]
Tiesittek�, ett� Ranskassa rakennettiin 80-luvulla oma Internetin kaltainen j�rjestelm� nimelt� Minitel, jossa pystyi mm. selaamaan hakemistopalveluita ja tietokantoja, tilaamaan tuotteita postimyynnist�, tekem��n lento- ja junalippuvarauksia, keskustelemaan keskustelupalstoille aivan kuten Internetiss� nyky��n? Tietyilt� osin Minitel oli teknisesti hyvinkin laadukas, mutta se ei ollut vapaa. K�yt�nn�ss� France T�l�com hallitsi koko j�rjestelm�� ja Minitel oli laadukas vain niilt� osin, kun France T�l�com halusi sen olevan laadukas ja siell� oli vain sellaisia palveluita, jonka olemassaolon France T�l�com hyv�ksyi. Minitel-p��tteit� on edelleen Ranskassa k�yt�ss� noin miljoona kappaletta, mutta Minitel ei lukuisista yrityksist� huolimatta saanut jalansijaa muissa maissa. Ihmiset valitsivat mielumminkin vapauden - ihmiset valitsivat Internetin.


[Internet vapauden ilmentym�n�, hyv�ss� ja pahassa, Tim Berners-Lee-kuva?]
Itse asiassa koko Internet on rakennettu VALOn avulla - ilman vapaita ohjelmistoja, vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja nykyisen kaltaista laajaa ja innovatiivista Interneti� ei olisi syntynyt. Onneksi www:n kehitt�j� Tim Berners-Leell� oli tarpeeksi n�kemyst� ymm�rt�kseen vapauden arvon ja h�n julkaisi omat tuotoksensa vapaasti.


[verkkopalvelintilastot]
Toki Internetiss� on suljettuilla ohjelmillakin rakennettuja osia, mutta kaikki teknisesti ja taloudellisesti taitavat Interneti� rakentavat ammattilaiset ovat valinneet ty�kaluikseen vapaita ohjelmia. Google, Youtube, Facebook, Yahoo - kaikki on rakennettu VALOlla. T�ss� tilastossa n�kyy miten Internetin verkkopalvelimien markkinaosuudet ovat kehittyneet Internetin historiassa. Microsoftin Internet Information Server on ainoa suljettu ohjelmisto, joka on riitt�v�n iso, ett� se on edes p��ssyt tilastoon omana kohtanaan. IIS:n markkinaosuus oli helmikussa 2010 24 %. Microsoftin asema n�ytt�isi perustuvan pitk�lti markkinointiin ja olemassaolevan monopoliaseman hy�dynt�miseen. Jos keskim��r�inen kotik�ytt�j�, jolla on Windows, haluaa perustaa verkkopalvelimen, p��tyy h�n hyvinkin helposti asentamaan itselleen IIS:n. 

Mielenkiintoista kyll�, suljettujen ohjelmistojen k�ytt� ja yleinen tietotekniikan ymm�rt�m�tt�myys n�ytt�� korreloivan. �skett�in otsikoissa oli �lyp��.com-pelisivusto, koska sen k�ytt�j�tunnustietokanta salasanoineen varastettiin. Tarkistin hyvikseni mit� palvelinta he k�ytt�v�t ja kuinkas ollakaan, sielt� l�ytyi IIS.

Kuten vuoden 2005 kohdalla n�kee, Microsoftilla on kyky hyv�ksik�ytt�� monopoliasemaansa tunkeakseen tuotteitaan nopeasti markkinoille, joten vaikka IIS-palvelimen markkinaosuus on alle kolmasosan VALOon perustuvien verkkopalvelimien markkinaosuudesta, se ei ole mik��n tae siit�, ett� niin olisi tulevaisuudessakin. Microsoftilla on melkein monopoliasema Internet-selainten puolella, jossa IE:n markkinaosuus koko maailmassa on 54 %. Mit�k�h�n tapahtuisi Internetin vapaudella jos Microsoftin markkinaosuus palvelinpuolellakin nousisi monopoliasemaan?


[diktatuuri, sorto tms negatiivinen kuva]
Kuvitelkaa mink�lainen maailma olisi, jos yksi �ljy-yhti� omistaisi kaikki maailman �ljyvarannot. K�yt�nn�ss� jokainen ihminen maailmassa olisi riippuvainen siit�, jos mitenk��n haluaa nauttia nykyajan el�m�ntavasta. Vaikka suurin osa yksitt�isist� kansalaisista ei koskaan ostaisikaan itse suoraan �ljy�, niin jokainen silti maksaisi siit� ep�suorasti ostamalla erilaisia tuotteita ja palveluita, joiden tekemiseen tarvitaan �ljy�. 

Yksik��n valtio ei haluaisi joutua riitoihin kyseisen yrityksen kanssa, koska jos �ljytoimituksissa olisi jotain ongelmia, niin kyseisen maan kaikki toiminta lakkaisi kun rahtilaivat, rekat ja lentokoneet seisoisivat joutilaina ilman polttoainetta. 

Todenn�k�isesti t�ll�inen koko maailman �ljyvarannot omistava yritys est�isi kaikkien vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitt�misen. Maailman ainoat purjeveneet valmistettaisiin jossakin et�isess� Aasian maassa ja ehk� jopa niiden maahantuonti olisi lailla kielletty, kun j�ttiyhti� v�h�n lobbaisi sopivati. Ja s�hk�autoista puolestaan liikkuisi ainoastaan villej� huhuja, joihin kukaan ei uskoisi.

T�ll�inen monopoliyhti� todenn�k�isesti kasvaisi nopeasti maailman suurimmaksi yhti�ksi. Vankkumattoman asemansa ansiosta sen liikevaihdosta vaikkapa kolmasosa voisi olla puhdasta voittoa.

Tied�ttek� mit�? Microsoft teki vuonna 2009 puhdasta voittoa 35% liikevaihdostaan.


[Linux-tilasto]
T�m� on mielest�ni kaikkein huolestuttavin tilasto. Microsoftin monopoliasema perustuu esiasennettujen Windows-tietokoneiden myyntiin. Tehtaalla asennettavien Windowssien eli OEM-lisenssien hintoja s��telem�ll� Microsoft antaa laitevalmistajille keppia ja porkkanaa siten, ett� esiasennettuja Linux-koneita ei valmisteta, vaikka kysynt�� olisi. Olen itse ollut mukana konsultoimassa t�llaisessa bisneksess� on olen n�hnyt, miten isot valmistajat luopuvat Linux-hankkeista kun Microsoft on uhannut nostaa kyseisen valmistajan OEM-lisenssihintoja. Mink��n tehtaan ei kannata myyd� 10 %:ia koneistaan Linuxilla jos loppujen 90 %:in koneiden Windows-lisenssien hinnat kaksinkertaistuvat ja sy�v�t katteen. Joskus olen jopa huomannut, ett� laitevalmistajat ovat aloittaneet Linux-projektinsa vain saadakseen Microsoftilta kiristetty� paremmat OEM-alennukset, koska Microsoftin toiminta t�ss� asiassa on yleisesti tunnettua. 

T�st� syyst� esiasennettuja Linux-tietokoneita myyv�t vain sellaiset yritykset, jotka eiv�t myy lainkaan Windowsia, mutta niill� on pienet volyymit ja siksi he eiv�t pysty kilpailemaan hinnoilla. Sama tilanne koskee Maccejakin, mutta koska Maccia ei voi saada lainkaan ilman laitetta, niin korkeat laitehinnat eiv�t haittaa Mac-koneiden myynti�. Microsoftin OEM-monopoli on niin iso h�iri�tilanne markkinoilla, ett� markkinat eiv�t automaattisesti korjaudu siit�. Siksi tarvitaan ihmisten tietoisia p��t�ksi� monopolin murtamiseksi.


[Vapaat ohjelmistot, vapaa tietoyhteiskunta? TAI kuva valaistusajalta, joka viittaa kirjapainoon]
Gutenberg kehitti kirjapainotaidon 1400-luvun puoliv�liss� ja 1500-luvun puoliv�liin menness� tekniikka oli levinnyt koko Eurooppaan. Ei liene sattumaa, ett� samaan aikaan keskiaika p��ttyi ja valistusaika alkoi. Vuonna 1543 Kopernikus julkaisi kirjan, jossa todisti miten maa kiert� aurinkoa. Samana vuonna Vesalius julkaisi anatomian kirjan, jossa todisti miten syd�n kierr�tt�� verta suonissamme. Miten olisi k�ynytk��n jos keskiaikaisella kirkolla olisi ollut painokoneteknologian monopoli? Olisiko kirkko sallinut Kopernikuksen ja Vesaliuksen teosten julkaisun kun ne selke�sti murensivat kirkon valtaa? 

Onko Microsoftin monopoli tietoyhteiskunnan pime� aikakausi? Voiko Internetist� ja tietotekniikasta saada t�ysi� hy�tyj� ilman vapaita ohjelmistoja?
Itse uskon ainakin, ett� vapailla ohjelmilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, ja ett� ainakin yhteiskunnan kriittisimm�t osat tulisi rakentaa vapailla ohjelmilla ja v�ltt�� yksitt�isest� ohjelmistotoimittajasta riippuvaisia, suljettuja ohjelmia.


[hauska kuva vallasta]
Yhteiskunnassa, jossa l�hes kaikki toimii tietokoneilla, ei ohjelmistojen vapaus ole pelk�st��n IT-asiantuntijoiden asia. Jos ohjelmistot ohjaavat yhteiskunnan toimintaa, kuten verotusta, palkanmaksua, kauppaa, poliisia, tuomioistuimia, sairaaloja jne niin se, joka ohjaa ohjelmistoja, ohjaa koko yhteiskuntaa. Valta muokata ohjelmistoja pit�� olla sill� jolle valta oikeasti kuulu, eli ostajalla.


[EIFv2-artikkeli]
T�st� artikkelista n�kyy muutamia hyvin ajankohtaisia asioita. Ensinn�kin meill� tosiaankin on t�ll� hetkell� voimassa olevana Euroopan Komission julkaisema asiakirja European Interoperability Framework, jossa on m��ritelty miten EU:n j�senmaiden viranomaisten tulisi kehitt�� tietoj�rjestelmi��n, ett� ne olisivat paremmin yhteensopivia. Asiakirjassa on keskeisell� tavalla mainittu vapaat ja avoimen l�hdekoodin sovellukset hyv�n� tapana lis�t� ohjelmien yhteentoimivuutta. 

Microsoft on t�st� varmasti eritt�in k��rmeiss��n ja nyt se on yritt�nyt tehd� kaiken mahdollisen. K�yt�nn�ss� Microsoftin rahoittama amerikkalainen lobbausj�rjest� BSA eli Business Software Alliance on onnistunut vaikuttamaan politikkoihin siten, ett� maininnat avoimesta l�hdekoodista ovat kadonneet EIFv2-luonnoksesta. Kaiken lis�ksi EIFv2:n valmistelu on salaista, eli luonnoksia on saatu kansalaisten n�ht�ville ainoastaan kun joku on ne vuotanut. Tilanne on sama EU:n valmisteleman strategiapaperi European Digital Agenda osalta.

N�m� ovat t�rkeit� asiakirjoja, koska niit� tullaan my�hemmin toimeenpanemaan kaikissa j�senvaltioissa. Siksi vaikuttaminen nimenomaan EU-tasolla on t�rke��. Ja sen FSFE osaa.

EU:n komissio on nimitt�in tehnyt useita vapaita ohjelmistoja edist�vi� tekoja vuoden 2001 j�lkeen, joka muuten oli FSFE:n perustamisvuosi. Komissio on teet�tt�nyt EUPL-lisenssin, joka on k��nnetty kaikille EU:n kielille ja joka on varmasti yhteensopiva j�senvaltioiden lains��d�nn�n kanssa. EUPL:ll� julkaistuja ohjelmistoja ja avoimen l�hdekoodin k�ytt��nottoprojekteja on ker�tty Komission rahoittamaan OSOR.eu-portaaliin. Komission on ajanut useita Microsoftin vastaisia oikeudenk�yntej� joiden seurauksena Microsoft on saanut sakkoja ja se on ollut pakotettu julkaisemaan NetBIOSin m��rittelyasiakirjoja, ett� sen kanssa yhteensopiva SAMBA on voitu toteuttaa kunnolla. Uusimassa EU:n alueella myyt�v�ss� Windowsissa ei ole en�� vakiona IE-selain, vaan k�yttj�lle n�ytet��n luettelo useista selaimista, joista k�ytt�j� saa itse valita parhaan. FSFE on ollut n�iss� kaikissa mukana. FSFE hyv�ksytty luetteloon komission k�ytt�mist� ns. virallisista asiantuntijatahoista.

FSFE tekee vastaavaa ty�t� my�s YK:n piiriss�. FSFE:n toimiston sijainti on valittu sen mukaan, ett� se on lyhyen matkan p��ss� sek� Brysselist� ett� Genevest�. FSFE:ll� on kyky vaikuttaa, ja mit� enemm�n j�seni� FSFE:ll� on, sit� parempi tuo kyky on.

(K�si yl�s kaikki jotka uskovat, ett� yksitt�inen kansalainen voi vaikuttaa yhteiskuntaan ��nest�m�ll�! Entk� kuinka monen mielest� lobbaamisella voidaan vaikuttaa poliittisten p��t�sten lopputulokseen? Kaikki jotka laittoivat k�den yl�s, littyk�� FSFE:en. Auttakaa meit� pit�m��n asiantunteva ��nemme kuulolla.)

Vaikka FSFE:n resurssit ovat paljon pienemm�t kuin vastapuolella, niin meid�n toimintamme on tehokkaampaa ja me saamme enemm�n aikaa pienill�kin resursseilla. Kaikki jotka tutustuvat argumentteihimme riitt�v�n hyvin kyll� k��ntyv�t meid�n kannalle, koska me edustamme yleist� etua. Totuus on meid�n puolella.


[Firefox-tilasto]
Yksi taistelu, joka on melkein voitetut, on Internet-selaimet. Kun Microsoft alkoi jakamaan Internet Exploreria valmiiksi esiasennettuna kaikkiin uusiin koneisiin ja ilmaiseksi ladattavana ohjelmana vanhoihinkin koneisiin, valtasi se nopeasti Netscapen markkinat. Vapaiden ohjelmistojen kehitysmenetelm�n ansiosta vapaa Firefox on kuitenkin kehittynyt paljon laadukkaammaksi kuin IE ja se on maailmanlaajuisesti saavuttanut jo 35 %:in markkinaosuuden. Suomessa Firefoxin markkinaosuus on jo 54%. Firefoxin lis�ksi itse asiassa kaikki muutkin selaimet ovat avointa l�hdekoodia tai perustuvat avoimen l�hdekoodin html-render�ij��n.

Itse asiassa vapaita ohjelmistoja k�ytet��n jo h�mm�stytt�v�n paljon ymp�ri Suomea ja maailmaa.


[Kuluttaja-lehden artikkeli]
T�ss� on ote uusimman Kuluttaja-lehden musiikkisoitinvertailusta. Kuten huomaatte, t��ll� on osattu jo per�t� tuotteiden Linux-yhteensopivuutta ja sit�, tukevatko ne avointa musiikkiformaattia Ogg Vorbista.


[Olet tervetullut
http://fellowship.fsfe.org/join]

Jos arvostat vapautta, kehotan liittym��n FSFE:n Fellowship-j�seneksi. J�senmaksu on minimiss��n 60 euroa. J�senetuna saa mm. oman OpenPGP-salauskortin.

Suosittelen liittym��n my�s muihin vapaita ohjelmistoja edist�viin j�rjest�ihin. Mutta jos teill� on varaa maksaa j�senmaksua vain yhteen j�rjest��n, valitkaa FSFE. Monikansallisten j�ttiyhti�iden tehokas vastustaminen edellytt�� ett� miell�kin on monikansallinen ja riitt�vill� resursseilla varustettu j�rjest�. FSFE:lla on parhaat edellytykset tulla sellaiseksi. FSFE:ll� on my�s n�ytt�� t�h�n asti, ett� asioihin on voitu vaikuttaa. FSFE on my�s j�rjest�n� terveell� pohjalla, koska se on selvinnyt johtajan ja sukupolvenvaihdoksesta. Jos mietitte miten j�senmaksuja k�ytet��n, tutustukaa FSFE:n budjettiin. L�pin�kyv�n hallinnon ansiosta mm. budjetti on kaikkien n�ht�viss� FSFE:n verkkosivuilla.

Rahaakin t�rke�mp�� FSFE:lle on itse asiassa j�senyys itsess��n. Mit� enemm�n on j�seni�, sit� isompi painoarvo j�rjest�ll� on. 

Lis�ksi suuri ja my�s aktiivinen j�senist� on erinomainen kanava erilaisten projektien toteuttamiseen ja niist� tiedottamiseen. FSFE on avoin j�rjest�, ja jos teill� vain on aikaa, suosittelen rivij�senyyden lis�ksi my�s osallistumaan toimintaan.


+[FSFE:n Suomen paikallisryhm�: finland@fsfe.org (naamakuvat ja nimet)
Avoin s�hk�postilista: fsfe-fi@fsfeurope.org]
Itse edustan Suomen paikallisryhm��, johon minun lis�kseni kuuluvat Henri Bergius ja Timo Jyrinki. Meid�t tavoittaa osoitteesta finland@fsfeurope.org. Meill� on my�s avoin tiedotuslista, jolla voi liitty� vaikka ei olisikaan j�sen.


[FSFE.org - Lue lis�� ja liity!]



-