Terve Martti,
(lisään jakeluun myös FSFE:n muun Suomi-tiimin jotta tietävät miten analysointi on edennyt)
Kiitos analyysistä. Olin ajatellut että laittaisit muutaman ranskalaisen viivan, mutta tekstisi olikin näemmä suoraan julkaisukelpoista tasoa. Saako sitä käyttää julkisesti jossain, jos tulee sopiva tilaisuus eteen?
En itse oikein osaa päättää mitä tehdä tälle asialle tällä hetkellä. Tavallaan ei tee mieli mainostaa tätä lopputulosta, mutta toisaalta kun kukaan ei ole vielä sitä mainostanut, on siinä vielä hieman uutisarvoa ja olisi parasta saada siitä oma tiedote ulos, jossa on omat näkökulmat ja tulkinnat mukana, eikä niin, että MS vetää sen puun takaa sopivassa kohdassa, räikeällä otsikolla ja omaa agendaansa tukevalla tavalla.
Pääkritiikki olisi kyseentalaistaa Gartnerin laskelmat, mutta toisaalta se voi olla joillekin IT-johtajille negatiivinen viesti, koska jotkut ilmeisesti pitävät Gartneria erittäin luotettavana tiedonlähteenä kuten luottoluokitusyhtiöitäkin.
Ehkä parasta olisi ottaa tästä jokin näkökulma niin, että nostetaan esille kuinka kallils MS-lukittautuminen Helsingille on, tässä tapauksessa MS:sta irtaantuminen maksaisi 4,5 miljoonaa ekana vuotena + jatkuvat kulut, eli MS voi nyt halutessaan nostaa Helsingin lisenssimaksuja pari miljoonaa eikä Helsingillä ole puolustusta. Voisi myös nostaa esille, että koska tietohallinto ei kääntynyt esim Sinun puoleesi laskelmien teossa ja nyt ne ovat mitä ilmeisimmin MS:ää puoltavia, niin Helsingin tietohallintojohtaja Raitio on epäonnistunut käyttämään tätä mahdollisuutena saada MS:ltä alennuksia lisenssimaksuihin, millä tavalla yleensä muut julkishallinnon yksiköt ovat hyötyneet aina MS:n vaihtoehtoja julkisesti harkitessaan.
17. helmikuuta 2012 13.10 Martti Karjalainen marttik.karjalainen@gmail.com kirjoitti:
Hei, alla muistiinpanojani luettuani sen Hgin raportin:
Helsingin kaupungin OpenOffice-selvitys on laadittu talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolla kaupunginvaltuuston keväällä 2011 tekemän päätöksen pohjalta. Selvityksessä tehtävänä oli arvioida, voitaisiinko kokonaistaloudellisesti, miten ja missä laajuudessa OpenOffice -toimisto-ohjelmisto ottaa käyttöön kaupungin hallintokunnissa nykyisen käytössä olevan Microsoft Officen sijaan.
Selvityksessä tehtiin OpenOffice-asennukset kaupungin työasemiin, selvitettiin ohjelmiston käytettävyysnäkökohtia henkilöstölle tehdyn kyselyn avulla ja laadittiin kustannusanalyysi taloudellisen arvioinnin pohjaksi.
Selvityksessä annettujen tietojen perusteella näyttää siltä, OpenOfficen käyttäjille ei järjestetty käytön aikana mitään koulutusta. Käytettävyyden ja käytön arviointi ilman mitään taustalla olevaa koulutusta on hataralla pohjalla, ja näiltä osin esitettyjen tulosten luotettavuus on kyseenalainen.
Kustannusanalyysin pohjana on käytetty konsulttiyhtiö Gartnerin laskentamallia, jota on sovellettu Helsingin kaupungin toimintaympäristöön. Laskentamalli ei ole julkinen. Mallin käyttöön liittyy runsaasti tekijöitä ja laskentaan annettuja arvoja, joiden esittäminen antaisi mahdollisuuden ulkopuoliselle arvioida kustannusanalyysia ja siitä vedettyjä johtopäätöksiä. Nykyisessä muodossaan selvitys on laadittu niin, että ulkopuolisella ei ole mahdollisuuksia arvioida kustannusanalyysin tuloksia. Annettujen tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tarkasteltuihin vaihtoehtoihin liittyvät tukikustannukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Microsoft Office -ratkaisun osalta selvityksestä ilmenee, että kustannuksiin on selvityksessä otettu mukaan pelkästään lisenssikustannukset ja ylläpitomaksut.
Selvityksessä todetaan sivuilla 6 ja 14, että kaupungin työasemaympäristö tietojärjestelmineen on rakennettu 1990-luvulta lähtien hyödyntämään Microsoft-teknologiaa ja Microsoft Officen ominaisuuksia. Sivulla 15 esitetystä Gartnerin luokituksesta (Degree of lock-in to Microsoft Office) käy ilmi, että kaupungin lukkiutumisaste Microsoft Officeen on erittäin korkea. Tiukka lukkiutuminen yhden valmistajan tuotteisiin muodostaa esteen tietoteknisten ratkaisujen aitoon kilpailuttamiseen ja siirtymiseen vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten OpenOfficeen.
Raportin yhteenvedossa todetaan lopuksi, että selvitys ei puolla toimisto-ohjelmiston vaihtamista. Johtopäätöksen arviointi vaatisi tarkempia tietoja, joita ulkopuolisella taholla kuitenkaan ei ole käytettävissään. Erittäin kannatettava on sen sijaan raportin yhteenvedossa esitetty periaate, jonka mukaan Helsingin kaupunki etsii jatkossa keinoja vähentää riippuvuuttaan yksittäisistä työasematuoteteknologioista, koska se vähentäisi selvityksessä todettua nykyistä teknistä lukkiutumistilannetta.
<<< >>>
Niistä OM:n kustannuksista kyselit vielä. OM:n OpenOffice-vaihehdon 6/2010 päivitetyt kustannukset vuosille 2006-2011 ovat siellä väikkärini sivulla 188 (Table 9-2) eli 1,959 Meuroa. MS Office -vaihtoehdosta ei tehty silloin taaksepäin laskentaa vuonna 2010. Taulukossa 6-4 (s. 145) on MS Officen kustannusarvio 2006-2011 (tehty 10/2006) yht. 6,787 Meuroa. Samassa taulukossa on vuosille 2006-2011 OpenOffice-vaihtoehto 2,063 Meuroa, eli taulukon 9-2 tarkistuslaskennasta käy ilmi, että todellinen OOo-kustannus jäi sitten hieman alle 2 Meuron.
Em. lukuja on ihan turvallista tarvittaessa käyttää, koska ne ovat olleet julkisia jo pitkään. Se Tietokone-lehden juttu 2010 (Microsoft painosti...): Microsoft ei silloin tehnyt omaa laskelmaa vielä, vaan ehdotti, että tehdään uusi analyysi MS Office -vaihtoehdosta. He olivat valmiita maksamaan kulut, ja analyysi olisi arvatenkin perustunut Gartnerin malliin. Niitä on silloin tällöin tehty, mutta en ole nähnyt, että niitä olisi julkistettu yksityiskohdissaan. Vuosituhannen alussa muistaaakseni Lappeenrannasta ja Vaasasta Microsoft teki Gartner-sovelluksena TCO-laskelman, mutta ei siitäkään tarkkoja tietoja julkistettu.
Hgin ja OM:n tilanteet ovat hyvin erilaisia, koska Hki on tanakasti lukkiutunut Microsoftiin, mutta OM:lla oli ja on muutakin tekniikkaa käytössä.
-- martti
- helmikuuta 2012 17.03 Martti Karjalainen marttik.karjalainen@gmail.com
kirjoitti:
Moi, sain tässä juuri edellisen homman päätöksseen. Tulostin sen Hgin raportin ja alan lueskella sitä. Yritän saada palautetta huomenna. -- martti
- helmikuuta 2012 10.15 Otto Kekäläinen otto@fsfe.org kirjoitti:
- helmikuuta 2012 9.59 Otto Kekäläinen otto@fsfe.org kirjoitti:
Entä onko sinulla mahdollisesti jotain taulukkoa, josta näkisi kuinka paljon OM loppujen lopuksi säästi OO-migraation ansiosta vuosina 2006-2011?
Väitöskirjassasihan on taulukko 9-6 joka näyttää mikä oli OO-vaihtoehdon kustannukseksi 1,9 miljoonaa 2006-2010, ja taulukko 6-4 jossa MS:n kustannus on 6,8 miljoonaa 2006-2011, jolloin säästö olisi ollut vuosina 2006-2011 noin 5 miljoonaa. Mites sitten vuotuiset kustannukset tulevaisuudessa? Jos pidennetään tarkastelujaksoa, niin kuinka iso säästö tulee olemaan?
Mitäs kun tuon MS-vaihtoehdon kustannus on laskettu etukäteen vuodesta 2006 eteenpäin. Olisiko laskelma nyt eri jos katsotaan taaksepäin ja huomioidaan MS:n hinnoittelun muutokset, OM:n työasemien määrän kasvu, oheispalvelut jne? Muistaakseni joku OM:n virkamies sanoi että tähän mennessä säästö olisi ollut kymmenisen miljoonaa, voiko jälkiviisaana päätyä sellaiseen lukuun?
-- Otto Kekäläinen [] otto@fsfe.org Finnish Team Coordinator [][][] GPG/PGP 0xB7F7E4E1 Free Software Foundation Europe || +358 44 566 2204 http://www.fsfe.org/%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C2%A0%C... finland@fsfe.org