Tiedoksi teillekin. finland@ oli CC:nä, mutta jostain syystä viesti ei tullut läpi sitä kautta.
-------- Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. -------- Aihe: VS: VS: Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö Helsingissä Päiväys: Tue, 16 Nov 2010 11:38:57 +0200 Lähettäjä: Sumuvuori Johanna Johanna.Sumuvuori@eduskunta.fi Vastaanottaja: Otto Kekäläinen otto@fsfe.org CC: finland@fsfe.org finland@fsfe.org
Tervehdys!
Palaan taas avoimen koodin asiaan. Kaupunginhallitus äänesti eilen open office -aloitteestani sen tappioksi äänin 8-7 (kok ja dem vastustivat vihreiden esitystä, että open office otetaan käyttöön seuraavan työasemapäivityksen yhteydessä). Aion tehdä palautusesityksen kaupunginvaltuustossa, mutta sitä ennen minulla on aikaa luetuttaa aloitevastausta asiantuntevilla ihmisillä. Tuon aloitteen kanssa kävi juuri niin, että IT-osasto vastusti ja lausuntopohja oli sen mukainen.
Jos mitenkään ehdit tsekkaamaan (saa laittaa myös eteenpäin tsekattavaksi muille mahdollisille kiinnostuneille), olen kiitollinen kaikista kommenteista. Alla siis kaupunginhallituksen aloitevastaus.
Tervehtii,
Johanna Sumuvuori
****
3 VT JOHANNA SUMUVUOREN JA 60 MUUN VALTUUTETUN ALOITE KAUPUNGIN TIETOTEKNIIKKAKUSTANNUSTEN PIENENTÄMISESTÄ
Kvsto 21.4.2010, asia 12 Khs 2010-820
Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Kaupunki käyttää jatkuvasti kasvavia määriä rahaa sellaisiin tietotekniikan lisenssikustannuksiin, jotka eivät ole enää tänä päivänä välttämättömiä. Pelkästään kulttuuriasiankeskus käyttää vuodessa noin 50 000 euroa Microsoftin lisenssimaksuihin.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, käyttöjärjestelmät ja niihin liittyvät kaupalliset tukipalvelut ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Yhteensopivuusongelmat on lähes täysin ratkaistu, ja tietoturvan tasosta kertoo se, että puolustusvoimat on käyttänyt jo vuodesta 2006 Linuxkäyttöjärjestelmää kriittisten tietokoneohjelmistojensa alustana. Oikeusministeriö on korvannut Microsoftin tavallisimmat toimisto-ohjelmat avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Myös monissa kouluissa on siirrytty avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Lappeenrannassa on laskettu, että Linux tulee koulutyöasemakäytössä 70 % edullisemmaksi kuin Windows. Siirtyminen avoimen lähdekoodin ilmaisiin ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin säästäisi kaupungin tasolla vuosittain huomattavia rahasummia. Yleisimpien toimisto-ohjelmien osalta siirtyminen ilmaisiin avoimen lähdekoodin ohjelmiin pystyttäisiin toteuttamaan hyvinkin nopeasti. Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiin voitaisiin siirtyä monissa kohteissa lyhyen valmistelun jälkeen.
Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että kaupunki selvittää vuotuiset tietotekniikan lisenssikustannukset sekä mahdollisuudet siirtyä käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia."
Khs toteaa, että Helsingin kaupungilla suurimmat lisenssikustannukset syntyvät kaupungin hallinnon ja asiakastietojärjestelmien lisensseistä. Nämä lisenssit hankitaan kuitenkin joko osana kokonaispalvelua tai osana tietojärjestelmän ylläpitoa, jolloin lisenssien osuutta ei ole eritelty. Myös palvelinten käyttöjärjestelmät, tietokannat ja muut alustapalvelut hankitaan yhä useammin lisenssit sisältävänä kapasiteettipalveluna. Näin ollen lisenssikohtaisesti eriteltyä tietoa ei ole saatavilla. Kirjanpitotietojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että erilaisten tietojärjestelmäalustojen lisenssikustannukset ovat useita miljoonia euroja vuodessa.
Tietojärjestelmähankinnat tehdään kilpailutusten perusteella. Tarjouspyynnöissä ei itseisarvoisesti aseteta yksittäisiä teknologioita paremmuusasemaan toisiinsa nähden eikä erilaisia lisensiointimalleja tai ohjelmistojen valmistustapoja ole käytetty valintaperusteina. Valinnat tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden ja toiminnallisuuden perusteella. Avointa lähdekoodia hyödynnetään virastoissa ja liikelaitoksissa useissa ohjelmistoissa, lukuisissa palvelimissa ja monien tietojärjestelmien alustoina, vaikka työasemien käyttöjärjestelmänä sitä ei käytetäkään. Henkilöstöhallinnon portaali perustuu avoimeen lähdekoodiin. Myös internet-portaali ja monet kuntalaispalvelujen nettisovellukset hyödyntävät avoimen lähdekoodin ohjelmia, samoin opetusviraston oppilastietojärjestelmä ja koko opetuksen sähköpostijärjestelmä.
Tietoteknistä arkkitehtuuria ohjelmistoineen kehitetään jatkuvasti tietotekniikkastrategian mukaisesti siten, että pyritään käyttämään standardeihin perustuvia, tuoteriippumattomia rajapintoja. Tähän suuntaan ollaan menossa myös työasematuotteiden osalta, missä pitemmällä aikataululla tavoitellaan riippumattomuutta myös työasemakäyttöjärjestelmien tasolla.
Työasemien ja toimisto-ohjelmien käyttöoikeudet hankitaan toistaiseksi erillisinä lisenssihankintoina, joten näiden lisenssien kokonaiskustannus tiedetään tarkasti. Kokonaiskustannus vuositasolla on vajaat viisi miljoonaa euroa. Kaupungin hallinnossa on erityisesti selvitetty mahdollisuutta säästää työasemakäytön lisenssikustannuksissa siirtymällä käyttämään avoimeen lähdekoodiin perustuvia työasema- ja toimistoohjelmia. Mahdollinen kustannussäästö syntyisi Linux- ja Windows-vaihtoehdoissa lisenssien hankintahintojen eroista. Käyttöjärjestelmä- ja toimisto- ohjelmistolisenssien osuus kaikista työasemien elinkaarien kustannuksista on alle kymmenen prosenttia. Loppuosa työasemakustannuksista syntyy laitehankinnoista, työasemien hallintavälineistä ja ylläpitotoimista sekä tukipalvelujen järjestämisestä ja käyttäjäkoulutuksesta.
Laajoissa organisaatioissa käyttöjärjestelmille tarvitaan tuotteistettuja palveluja ylläpitoon ja yhteensopivuuden tukemiseen. Yksityiskäyttöön tarjolla olevat ilmaiset Linux-jakeluversiot eivät sovellu yrityskäyttöön. Kaupallisesti tuetun Linux-tuotepaketin työasemakohtainen lisenssikustannus on noin 50 euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan Exchange-sähköpostin ja kaupungin sähköisen työpöydän käyttöoikeuslisenssit myös Linux-työasemille. Tällöin Linux-työaseman lisenssien vuosikustannukseksi tulee noin 130 euroa. Windows-työasemassa vastaava lisenssikustannus on keskimäärin 230 euroa. Työasemakohtainen kustannusten erotus on siis 100 euroa vuodessa.
Hallinnon verkossa on 20 000 työasemaa, joten kokonaissäästö parhaimmillaan voisi nousta noin kahteen miljoonaan euroon vuodessa.
Helsingin kaupungin tapauksessa kaikkia työasemia ei voida käytännössä siirtää Linux-OpenOffice-ympäristöön. Kaupungilla on käytössä runsas joukko sovellusohjelmistoja ja asiakastietojärjestelmiä, jotka tukeutuvat nykyisellään Windows-pohjaisten työasemien käyttöön. Terveyskeskuksen Pegasos ja sosiaaliviraston Effica ovat Windowspohjaisia järjestelmiä. Parhaillaan kaupunki on ottamassa laajaan käyttöön uutta asianhallintajärjestelmää, jonka asiakirjatuotanto tukeutuu Windows-työasemiin ja Microsoft Office-tuotteisiin. Myös teknisten virastojen cad-järjestelmät toimivat ainoastaan Windows-työasemissa. Näiden lisäksi käytössä on runsaasti suppeampien käyttäjäryhmien Windows-pohjaisia sovelluksia. Hallinnossa käytettävien työvälineiden on lisäksi oltava laajasti yhteensopivia sekä kaupungin sisällä että ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Riippumaton tutkimusyhtiö Gartner on todennut, että Linux ja OpenOffice -työasemaohjelmistojen käyttöönotto olisi parhainta kohdistaa vain sellaisiin käyttäjäryhmiin, jotka eivät työskentelyssään tarvitse Windows- ohjelmistoja. Rohkeastikin arvioiden näiden työasemien määrä Helsingin kaupungilla on korkeintaan 25 % kaupungin työasemakannasta. Tällöin mahdollinen lisenssisäästö nousisi noin 500 000 euroon vuodessa. Kahden rinnakkaisen ja toiminnoiltaan päällekkäisen käyttöja hallintaympäristön toteutus ja ylläpito toisi kuitenkin nykyiseen verrattuna myös merkittäviä lisäkustannuksia, eikä ole ollenkaan selvää, että säästöt lisensseissä riittäisivät niiden rahoittamiseen.
Kaupungin tietotekniikkastrategian (Khs 25.11.2003, § 1520) keskeisiä linjauksia on kaupungin perustietotekniikan yhtenäistäminen ja sitä tukevien palvelujen keskitetty tuottaminen. Tällä haetaan kaupungin laajan tietoteknisen ympäristön kustannustehokkuutta, toimintavarmuutta, tietoturvallisuutta ja yhteen toimivuutta. Työasemat, joissa voitaisiin siirtyä käyttämään avointa lähdekoodia, eivät Helsingin kaupungilla ole yksi kokonaisuus, vaan ne ovat hajautuneet lähes kaikkiin kaupungin virastoihin ja liikelaitoksiin. Tällöin myös virastokohtaiset, kaksinkertaiset tukipalvelut on tuotettava useissa kymmenissä eri paikoissa. Tämäkin osaltaan lisää kustannuksia ja osaamisvaatimuksia.
Tutkimusyhtiö Gartner toteaakin, että laajoja Linuxiin siirtymisprojekteja on paljon esitelty, mutta todellisia onnistumisia on harvassa.
Kaupungin hallinnossa on parhaillaan meneillään suuria, paljon asiantuntijaresursseja sitovia tietotekniikkahankkeita, joiden tavoitteena on tehostaa hallintoa ja parantaa asiakaspalvelua. Nämä hankkeet perustuvat nykyiseen työasema-arkkitehtuuriin. Avointen ohjelmistojen käyttöönotto työasematasolla edellyttäisi laajoja yhteensopivuustestauksia, muutoksia työasemaohjelmistoissa ja sovelluksissa, uusien hallintavälineiden käyttöönottoa sekä henkilöstön ja tietotekniikka-ammattilaisten kouluttamista. Hankkeiden yhtäaikainen läpivienti ei käytännössä tule kysymykseen.
Valtuustoaloitteen pohjalta on käyty keskusteluja sekä avoimen lähdekoodin asiantuntijoiden kanssa kuin myös Microsoftin edustajien kanssa. Tavoitteena on ollut varmistaa, että kaupunki kykenee hyödyntämään mahdollisimman taloudelliset ja parhaat toimintaa tehostavat menettelytavat myös lisenssikysymyksissä.
Tietotekniikan hankintamallit ovat murrosvaiheessa. Uudet ns. pilvipalvelut ja virtualisoidut työasemat tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuden hankkia työnteon vaatima tietotekniikka kokonaispalveluna ilman erillisiä laite- ja lisenssikustannuksia. Toimintatapojen muutos tulee vaikuttamaan huomattavasti myös ohjelmistojen lisensiointimalleihin. Tässä vaiheessa laaja-alaisiin muutoksiin ei nähdä perusteita. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj / Markku Raitio, puh. 310 36396)