ti, 2011-01-11 kello 21:57 +0200, Aaro (Frank) Huhtala kirjoitti:
Huomenna illalla tulee viikko täyteen siitä, kun pistin tuon valo-cd-bannerin pyörimään. Nyt siellä on näytettävänä semmoinen 27.000 mainosnäyttöä ja liki 25.000 on näytetty.
Otto voisi kertoa, että miltä se näyttää se tilanne hänen osaltaan? Oliko liikennettä?
Apache-lokien mukaan viittauksia niistä on tullut 16 kappaletta ja Google-tilastojen mukaan niistä 9 oli ihmisiä. Tämä oli 2,11 % VALO-CD:n liikenteen lähteistä ajalla 5.-12.1.
Jos olin tulkitsevinani tilastot oikein, niin tuo 9 ihmistä oli paremmin kuin esim. Fonecta (1) tai mbnet.fi (2) tai huuto.net (2), tai semmoinen tunnettavuus kuin eniro (2) tai peräti valo-cd.org (3) tai Hämeenlinnan kirjaston makupalat.fi (3), tai peräti semmoinen tietojätti kuin wikipedia (5) ym. ym.
Harmi, ettei saittini ole tunnetumpi.
Olisihan tuossa ollut semmoinenkin saitti kuin: http://www.bannerimainos.fi
Eilen siellä kävi 1100 ihmistä tms. Kävijät koostuu ilmeisesti lähinnä weppisivujen tekijöistä, jotka haluavat markkinoida saittejaan.
Kun olisi aikaa murjaista sinne kaikki se kama, mitä on tarkoitus, niin tuo lukema saattaisi moninkertaistua.
Tosin, suurin osa kävijöistä on ulkolaisia.
Frank
Hei,
muokkasin viime eduskuntavaalien kysymyksiä (http://www.flug.fi/linuxhallintoon/eduskunta2007/vastaukset.html) hieman. Uudet kysymykset ja väittämät lopussa. Lähinnä poistin kakkoskysymyksen, koska siihen ei kansanedustaja juuri pysty vaikuttamaan ja lisäsin kysymyksen (4) valtion tuottaman tutkimustiedon avoimmuudesta.
Frankin banneritestin suuresta klikkausmäärästä huolimatta kannatan mainoslahjoituksen sisällyttämistä kyselyn tiedotteeseen. Puolueille ja ehdokkaille kaikki näkyminen on plussaa. Tätä kannattaisi mainostaa esim. tyyliin palkinnon arvo 500 € + ALV tai paljonko Frank nyt mainostilastaan kehtaa pyytää, enempi tietysti parempi. Myös kyselylomakkeeseen voisi lisätä kentän ehdokkaan nettisivuille, mikä lisää kaikkien vastaajien nettinäkyvyyttä pelkää kyselyä enemmän.
// Arto
----------------------
Kysymykset ja väittämät
1.
Ohjelmistopatentit estävät moniin teollisuusstandardeihin perustuvien vapaiden ohjelmien kehityksen ja ovat taloudellinen riski vapaiden ohjelmien kehittäjille. Nykyisin ohjelmistoideota ei voi patentoida Suomessa. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Väittämä: Ohjelmistopatentteja ei tule sallia. 2.
Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- ja tulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään kasvavassa määrin. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Väittämä:Vapaiden ohjelmien käyttöä tulee lisätä Suomen hallinnoissa huomattavasti 3.
Valtion tuottaman julkisen tiedon pitäisi olla saatavilla vapaissa tiedostomuodoissa. Tästä syystä mm. Tanska ja Belgia ovat päättäneet siirtyä käyttämään vain vapaita tiedostomuotoja valtionhallinnon tuottaman tiedon tallentamiseen vuodesta 2008 lähtien. Pitäisikö Suomen tehdä vastaava päätös ja mikä olisi realistinen aikataulu päätöksen toteuttamiseen?
Väittämä:Suomen pitäisi tehdä päätös vapaisiin tiedostomuotoihin siirtymisestä seuraavan vaalikauden aikana.
4.
Suomi tuottaa paljon veronmaksajien kustantamaa tutkimus- ja mittaustietoa. Osa valtion laitoksista antaa tiedon vapaasti kansalaisten käyttöön osa pitää tiedon itsellään tai myy sitä markkinahintaan. Mikä verovaroin kustannettu tieto pitäisi olla vapaasti kansalaisten käytettävissä?
Väittämä: Kaikki verovaroin kustannettu tieto pitäisi olla vapaasti kansalaisten käytettävissä.
5.
Oletteko itse halukas edistämään Linuxin ja vapaiden ohjelmien tai vapaiden tiedostomuotojen käyttöä Suomessa? Oletteko poliittisella urallanne tehneet aloitteita tai ehdotuksia vapaiden ohjelmien ja -tiedostomuotojen käytön edistämiseksi? Lisää myös linkit virallisiin asiakirjoihin, mikäli ne löytyvät internetistä.
Väittämä:Vapaiden ohjelmien merkitys yhteiskunnalla ja minulle henkilökohtaisesti on suuri
Terve,
to, 2011-01-27 kello 14:37 +0200, Arto Inkala kirjoitti: ...
Frankin banneritestin suuresta klikkausmäärästä huolimatta kannatan mainoslahjoituksen sisällyttämistä kyselyn tiedotteeseen. Puolueille ja ehdokkaille kaikki näkyminen on plussaa. Tätä kannattaisi mainostaa esim. tyyliin palkinnon arvo 500 € + ALV tai paljonko Frank nyt mainostilastaan kehtaa pyytää, enempi tietysti parempi. Myös kyselylomakkeeseen voisi lisätä kentän ehdokkaan nettisivuille, mikä lisää kaikkien vastaajien nettinäkyvyyttä pelkää kyselyä enemmän.
Suhtaudun edelleen vähän skeptisesti. Voittaja saattaa pettyä, kun mainosten ansiosta ei tulekaan juurikaan liikennettä ja toisaalta suurempi joukko asiaa harkitsevia saattavat käydä sivulla ja muodostaa Linuxiin liittyviä mielikuvia Frankin sivujen pohjalta, joista en ainakaan itse saa erityisen positiivista mielikuvaa.
Sitten vähän pohdiskelua kysymyksistä:
// Arto
Kysymykset ja väittämät
1. Ohjelmistopatentit estävät moniin teollisuusstandardeihinperustuvien vapaiden ohjelmien kehityksen ja ovat taloudellinen riski vapaiden ohjelmien kehittäjille. Nykyisin ohjelmistoideota ei voi patentoida Suomessa. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Väittämä: Ohjelmistopatentteja ei tule sallia.
Miten olisi: "Ohjelmistoideoita ei voi tällä hetkellä patentoida Suomessa eikä EU:ssa. USA:n painostuksesta ohjelmistopatenttien käyttöönotto saattaa tulla eduskunnan käsittelyyn lähivuosina. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Väittämä: Ohjelmistopatenteista on haittaa suomalaisille ohjelmistokehittäjille."
2. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- jatulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään kasvavassa määrin. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Väittämä:Vapaiden ohjelmien käyttöä tulee lisätä Suomenhallinnoissa huomattavasti
"Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien käyttö edistää kilpailua, pienentää kustannuksia, mahdollistaa järjestelmien monipuolisemman kehittämisen ja on tasapuolista kaikkia valtiota kohtaan. Millaisena näette vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (VALO) roolin ja tulevaisuuden, erityisesti Suomessa?
Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä tulee lisätä Suomen hallinnoissa huomattavasti"
3. Valtion tuottaman julkisen tiedon pitäisi olla saatavillavapaissa tiedostomuodoissa. Tästä syystä mm. Tanska ja Belgia ovat päättäneet siirtyä käyttämään vain vapaita tiedostomuotoja valtionhallinnon tuottaman tiedon tallentamiseen vuodesta 2008 lähtien. Pitäisikö Suomen tehdä vastaava päätös ja mikä olisi realistinen aikataulu päätöksen toteuttamiseen?
Väittämä:Suomen pitäisi tehdä päätös vapaisiin tiedostomuotoihinsiirtymisestä seuraavan vaalikauden aikana.
OK
4. Suomi tuottaa paljon veronmaksajien kustantamaa tutkimus- jamittaustietoa. Osa valtion laitoksista antaa tiedon vapaasti kansalaisten käyttöön osa pitää tiedon itsellään tai myy sitä markkinahintaan. Mikä verovaroin kustannettu tieto pitäisi olla vapaasti kansalaisten käytettävissä?
Väittämä: Kaikki verovaroin kustannettu tieto pitäisi olla vapaastikansalaisten käytettävissä.
OK
Itselläni tosin kesti hetken tajuta mikä ero näillä kahdella kysymyksellä oli. Ehkä jotenkin pitäisi terävöittää, että ylemmässä puhutaan tiedostomuodoista ja alemmassa siitä, että tieto ylipäänsä olisi vapaata.
5. Oletteko itse halukas edistämään Linuxin ja vapaiden ohjelmientai vapaiden tiedostomuotojen käyttöä Suomessa? Oletteko poliittisella urallanne tehneet aloitteita tai ehdotuksia vapaiden ohjelmien ja -tiedostomuotojen käytön edistämiseksi? Lisää myös linkit virallisiin asiakirjoihin, mikäli ne löytyvät internetistä.
Väittämä:Vapaiden ohjelmien merkitys yhteiskunnalla ja minullehenkilökohtaisesti on suuri
OK
Tässä kyselyssä oli käytettä termiä "vapaa ohjelma". Pitäisikö se määritellä alussa? Monet käsittävät sen helposti väärin ja sekoittavat ilmaiseen. (esim. www.vapaatohjelmat.fi listaakin myös freewarea). Avoin lähdekoodi terminä olisi tarkempi. Toisaalta vapaus ei ilmene siitä. Näistä syistä olen itse pari vuotta sitten siirtynyt suosimaan termiä VALO, mutta se pitää ensimmäisessä kohdessa kirjoittaa auki "vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat" että käsite on selvä. Linkki wikipediaan voisi olla portti lisätietoihiin: fi.wikipedia.org/VALO
Moi,
Oton huolet mainoslahjoituksesta ovat mielestäni turhia. Flugin sivuilla ei tarvitse mitenkään mainita mainossivua. Tieto voidaan liittää pelkästään puoluetoimistoille lähetettävään tiedotteeseen.
Mielestäni on vain hyvä, että mainospaikka ei mitenkään liity Linuxiin tai avoimiin ohjelmiin. Satunnaisesti arvotun palkinnon voi voittaa kaikista nuivimmin Linuxiin suhtautuva puolue sekä Windowsiin vannova ehdokas.
Klikkausmäärästä voisi ottaa vertailukohdaksi Hesarin pienimmän mainoksen. Tuskin tälläinen sisäsivuilla noin tonni maksava mainos kovin paljon lisäisi ehdokkaan nettiliikennettä vaikka mainoksen "näkeekin" lähes miljoona lukijaa.
Puolueet ovat takuuvarmasti kiinostuneita mainoksista, mutta palkinnon voittava ehdokas voi pettyä, mikäli hän on ehdolla Lapin vaalipiirissä ja saa palkinnoksi näkyvyyttä etelän mediassa ;-) Pystyykö mainosta rajaamaan suurin piirtein vaalipiireihin vai onko helpompi palkita vain puoluetta suhteessa annettuihin vastauksiin?
Parannusehdotukset kysymyksiin olivat hyviä. Jatketaan näillä eteenpäin.
// Arto
On 31.1.2011 15:41, Otto Kekäläinen wrote:
Terve,
to, 2011-01-27 kello 14:37 +0200, Arto Inkala kirjoitti: ...
Frankin banneritestin suuresta klikkausmäärästä huolimatta kannatan mainoslahjoituksen sisällyttämistä kyselyn tiedotteeseen. Puolueille ja ehdokkaille kaikki näkyminen on plussaa. Tätä kannattaisi mainostaa esim. tyyliin palkinnon arvo 500 € + ALV tai paljonko Frank nyt mainostilastaan kehtaa pyytää, enempi tietysti parempi. Myös kyselylomakkeeseen voisi lisätä kentän ehdokkaan nettisivuille, mikä lisää kaikkien vastaajien nettinäkyvyyttä pelkää kyselyä enemmän.
Suhtaudun edelleen vähän skeptisesti. Voittaja saattaa pettyä, kun mainosten ansiosta ei tulekaan juurikaan liikennettä ja toisaalta suurempi joukko asiaa harkitsevia saattavat käydä sivulla ja muodostaa Linuxiin liittyviä mielikuvia Frankin sivujen pohjalta, joista en ainakaan itse saa erityisen positiivista mielikuvaa.
Sitten vähän pohdiskelua kysymyksistä:
// Arto
Kysymykset ja väittämät
1. Ohjelmistopatentit estävät moniin teollisuusstandardeihinperustuvien vapaiden ohjelmien kehityksen ja ovat taloudellinen riski vapaiden ohjelmien kehittäjille. Nykyisin ohjelmistoideota ei voi patentoida Suomessa. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Väittämä: Ohjelmistopatentteja ei tule sallia.Miten olisi: "Ohjelmistoideoita ei voi tällä hetkellä patentoida Suomessa eikä EU:ssa. USA:n painostuksesta ohjelmistopatenttien käyttöönotto saattaa tulla eduskunnan käsittelyyn lähivuosina. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Väittämä: Ohjelmistopatenteista on haittaa suomalaisille ohjelmistokehittäjille."
2. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- jatulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään kasvavassa määrin. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Väittämä:Vapaiden ohjelmien käyttöä tulee lisätä Suomenhallinnoissa huomattavasti
"Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien käyttö edistää kilpailua, pienentää kustannuksia, mahdollistaa järjestelmien monipuolisemman kehittämisen ja on tasapuolista kaikkia valtiota kohtaan. Millaisena näette vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (VALO) roolin ja tulevaisuuden, erityisesti Suomessa?
Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä tulee lisätä Suomen hallinnoissa huomattavasti"
3. Valtion tuottaman julkisen tiedon pitäisi olla saatavillavapaissa tiedostomuodoissa. Tästä syystä mm. Tanska ja Belgia ovat päättäneet siirtyä käyttämään vain vapaita tiedostomuotoja valtionhallinnon tuottaman tiedon tallentamiseen vuodesta 2008 lähtien. Pitäisikö Suomen tehdä vastaava päätös ja mikä olisi realistinen aikataulu päätöksen toteuttamiseen?
Väittämä:Suomen pitäisi tehdä päätös vapaisiin tiedostomuotoihinsiirtymisestä seuraavan vaalikauden aikana.
OK
4. Suomi tuottaa paljon veronmaksajien kustantamaa tutkimus- jamittaustietoa. Osa valtion laitoksista antaa tiedon vapaasti kansalaisten käyttöön osa pitää tiedon itsellään tai myy sitä markkinahintaan. Mikä verovaroin kustannettu tieto pitäisi olla vapaasti kansalaisten käytettävissä?
Väittämä: Kaikki verovaroin kustannettu tieto pitäisi olla vapaastikansalaisten käytettävissä.
OK
Itselläni tosin kesti hetken tajuta mikä ero näillä kahdella kysymyksellä oli. Ehkä jotenkin pitäisi terävöittää, että ylemmässä puhutaan tiedostomuodoista ja alemmassa siitä, että tieto ylipäänsä olisi vapaata.
5. Oletteko itse halukas edistämään Linuxin ja vapaiden ohjelmientai vapaiden tiedostomuotojen käyttöä Suomessa? Oletteko poliittisella urallanne tehneet aloitteita tai ehdotuksia vapaiden ohjelmien ja -tiedostomuotojen käytön edistämiseksi? Lisää myös linkit virallisiin asiakirjoihin, mikäli ne löytyvät internetistä.
Väittämä:Vapaiden ohjelmien merkitys yhteiskunnalla ja minullehenkilökohtaisesti on suuri
OK
Tässä kyselyssä oli käytettä termiä "vapaa ohjelma". Pitäisikö se määritellä alussa? Monet käsittävät sen helposti väärin ja sekoittavat ilmaiseen. (esim. www.vapaatohjelmat.fi listaakin myös freewarea). Avoin lähdekoodi terminä olisi tarkempi. Toisaalta vapaus ei ilmene siitä. Näistä syistä olen itse pari vuotta sitten siirtynyt suosimaan termiä VALO, mutta se pitää ensimmäisessä kohdessa kirjoittaa auki "vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat" että käsite on selvä. Linkki wikipediaan voisi olla portti lisätietoihiin: fi.wikipedia.org/VALO
Terve Arto,
Joko vaalikysely olisi Arto Teräksen ja muiden kommenttien jälkeen valmis avattavaksi? Voisin auttaa tiedottamisessa, että saadaan sille näkyvyyttä politikoille muutakin kuin puoluetoimistojen kautta.
2011/1/31 Otto Kekäläinen otto@fsfe.org:
Itselläni tosin kesti hetken tajuta mikä ero näillä kahdella kysymyksellä oli. Ehkä jotenkin pitäisi terävöittää, että ylemmässä puhutaan tiedostomuodoista ja alemmassa siitä, että tieto ylipäänsä olisi vapaata.
Hei,
Kiitos hyvistä kommenteista. Minäkin kiinnitin huomiota siihen että kysymykset 3 ja 4 helposti sekoittuvat. Ongelman ydin on mielestäni kysymyksen 3 ensimmäinen lause:
"Valtion tuottaman julkisen tiedon pitäisi olla saatavilla vapaissa tiedostomuodoissa."
Tästä nousee ensimmäisenä esille "julkisen tiedon pitäisi olla saatavilla" ja vasta toissijaisesti "vapaissa tiedostomuodoissa", joka on kysymyksen varsinainen pointti. Eli tähän pitäisi keksiä jotain muuta tilalle. Miten olisi esim.
"Kansalaisten tulee pystyä kommunikoimaan viranomaisten kanssa ilman tarvetta hankkia suljettuja ohjelmia". (Ja loppuosa kuten se Arto Inkalan laatimassa tekstissä oli.)
Vapaan ohjelman määrittely alussa tai vähintään linkki määritelmään on hyvä idea. Myös VALO-termin käyttö on mielestäni ok, kumpikin käy.
Mainospalkintoon ei itselläni ole vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen. Tiedotuksen pääasiaksi sitä ei kuitenkaan kannata ottaa. Pääasiallinen motivaatio kyselyyn vastaamiseen pitää olla kiinnostus itse aiheeseen eikä palkinto.
Frankille kommenttina, että FLUGin ulkopuolisten tahojen mukaan ottamisen syynä on ainakin minun mielestäni ensisijaisesti kyselyn näkyvyyden ja sitä kautta ehdokkaiden kiinnostuksen lisääntyminen. Vaalikyselyitä ja -koneita on nykyisin niin paljon, että ne joutuvat oikeasti kilpailemaan ehdokkaiden ajasta. Toisena hyötynä on se, että itse kysymyksiin saadaan hyviä kommentteja.
Terveisin
Arto